Helenan luontohavainnot

Viikko 17 Viime viikon lämpöennätykset sulattivat lunta pihaltamme kovaa vauhtia, mutta mökkitie on vielä luminen, vain osittain. Kukkapenkki alkaa jo paljastua ja liljoja tulee esiin lisää. Nyt on jo monta värikästä krookusta  kukassa. Yritän suojella niitä eri tavoin, kun viime keväänä puput tai pienehkö pupu, ehkä poikanen söi krookukset. Olen kylvänyt sinne kukkien sekaan kahvinporoja, valkosipulia, cayennepippuria, maustepippuria, chiliä. Aikamoinen pupucoctail! Eiköhän se auta, kun pupu pistää nenänsä kasviin tai kukkamaahan, niin se lentää kauhusta yöllä selälleen!  Linnut taivaanvuohen mäkätys kuului pellon laidalla maalla  Taivaanvuohi ( Gallinago gallinago) rannassamme on kilpikonnan näköinen kivi ystävämme Ville-västäräkki tulee jo 2 metrin päähän, rouvaa ei ole vielä näkynyt, koska se saapuu myöhemmin jäätä riittää vielä  järvellä Talvi yllätti taas kerran. 29.4.2022 maa oli aamulla ohuesti valkoinen! Pitää laittaa taas lintulaudoille ruokaa, jotta edes joku lintu pelastuis

 Viikko 16 20.4.   lämpötila päivällä + 15, auringossa yli + 20 tänään näkyi jo västäräkkejä, 2 naapurin katolla 1 urosräkki mökkipaikassa (naaras saapuu aina myöhemmin) mökille mennessä näkyi isokuovi pellolla 2 joutsenta 1 kurki pälvipellolla sitruunaperhosia  ( Gonepteryx rhamni )  mökkiniemessä 1 lanttuperhonen ( Pieris napi) nokkosperhosia paljon ( Aglais urticae) ensimmäiset siniset liljakukan nuput nousevat kukkapenkistä ensimmäiset leskenlehdet! Leskenlehti ( Tussilago farfara)                                             joka vuosi saapuu sama västäräkki mökkiniemeen!? Västäräkki ( Motacilla alba )

Olen aina rakastanut luontoa, koska kasvoin maalla pellon, metsän ja järven ympäröimänä. Suurin vaikuttaja luonnon tarkkailuun ja havainnointiin itselleni oli ukkimme, joka asui lapsuuden perheemme kanssa samassa kodissa. Joka ilta, kun sää salli, olimme iltakävelyllä ja ukki kertoi luonnosta kertoen kasvien, lintujen ja eläinten nimet suomeksi ja latinaksi. Hän opetti katsomaan ympärille, mitä missäkin näkyy ja tavallaan avasi lapsen silmät. Siihen aikaan oppikoulussa piti osata latinan kieliset nimet todella hyvin ulkoa ja siksi hän muisti ne vielä lähes 80 vuotiaanakin! Koulussa biologia oli lempiaineitani ja koko lukion ajan olinkin biologian kerhossa. Kiertelimme ryhmämme kanssa lähiseudun luonnossa milloin metsässä, milloin järvien rannoilla, joskus kauempanakin kuten turkistarhoilla. Kun muutin Helsinkiin opiskelemaan, tein luonto- ja linturetkiä yksin usein Seurasaareen ja joskus Viikkiin kiikarien ja lintukirjan kanssa. Kun muut bongailivat poikia, minä bongailin lintuja.  Ede