Kesä oli suorastaan omituinen!

Välillä on ollut liian lämmintä...juhannuksesta saakka, mutta kun ilmat nyt sitten viilenivät...ne todella jysähtivät kylmäksi.  Milloinkaan ei ole hyvä. Suomen kesä ja ilmaston muutos, tosiaan eroa on entisiin kesiin. Sataa ja välillä paistaa. Ilman vaihtelut ovat suuria. Helteet saivat kyllä mielestäni mennä menojaan, mutta kylmä syyskuu ei ole kiva.  Uimavedet ehtivät kuitenkin lämmetä, joten järveen on pulahdettiin aika usein mökillä. Jos jostain pitää olla huolissaan, niin eteläisen Euroopan hurjista helteistä. Italiassa on Po-joki kuivunut, sato siellä tulee olemaan surkea. Ukrainan vilja-aitat poltetaan tai viedään Venäjälle sodan takia, niin odotettavissa on nälänhätä ainakin Afrikassa. 

Mukavinta on syksyssä puutarhan perhoset. Ilmaston lämmettyä näkyy isoja hienoja perhosia enemmän. Olen bongaillut monta ritariperhosta, amiraalia, suruvaippaa ja loppukesä on täynnä neitoperhosia. 

Kaikenkaikkiaan kesäaika on aivan mahtavaa aikaa. Jotenkin kesäaika tulee elettyä eräänlaisessa kesähuumassa, josta sitten tipahtaa korkealta ja kovaa syyskuussa maan pinnalle. Siinäkö se kesä oli? Jokainen ihana kesämuisto lämmittää mieltä ja sillähän sitä taas jaksaa syksyn ja talven kylmät, kun muistelee kesän hyviä hetkiä. Jokainen tunti on täyttä elämää, sanoi Anu Pentik, vaikka Putin kuinka meitä pelottelee tässä energiasodassa.