Tekstit

Pihamme pupuset

Kuva
Puput, jotka pihassamme pyörivät ovat rusakon eli peltojäniksen poikasia. Tänä kesänä niitä on taas enemmän ja taas pitää suojata enemmän omenapuita ja vadelmapensaita! Mutta ovat ne puput pienenä aivan ihania seurattavia aamuin illoin. Aamulla ne tulevat syömään apilaa nurmelta ja sitten menevät lasten hiekkalaatikkoon pyörimään, kierimään ja hyppimään sekä tutkimaan leluja! Välillä ne nukkuvat hiekkalaatikossa. Emme voineet arvata mikä lempipaikka pienillä pupuilla on tullut hiekkalelujen keskelle. Kohta ne varmaan laskevat liukumäkeä puumajalta? Luonto on ihmeellinen sopeutuja. Uteliaitahan nuo veijarit ovat ja ovat syöneet yhden orvokin ruukusta kokonaan.  Mutta vielä tarinaa yhdestä pienestä uudesta pihamme eläimestä, lumikosta. Se ilmestyi syreenin taakse poikasineen! Sieltä se kipittää saalistusmatkalle jonnekin, myyriähän meidän kukkapenkeissä ainakin on. Lumikko sopii myyrien kokoihin ja syö myyriä, jopa itseään isompia. Se on siis oikea pikku peto, mutta hyvin hyödyllinen...

Kesyjä sorsia

Kuva
Käytiin iltalenkillä läheisessä niemessä ja voi sentään, mikä joukko tuli vastaan! Emosorsa ja kymmenen todella kesyä sorsanpoikasta. Olikohan joku syöttönyt niitä, kun tulivat tutkimaan kenkiämme ja piirittivät meidät! Aika hellyttävää joukkoa!

Pihapiirissä ja mökillä

Kuva
Kesällä on mukavaa tehdä luontohavainnointia kotipihalla, rannoilla ja mökillä. Oikeastaan tiirailen aina ympärilleni ja taivaalle, mitä näkyy. Usein kun istun takapihan penkillä, näen myös merikotkia kaartelevan Kallaveden päällä. Tänä keväänä bongasin merikotkapariskunnan, kun istuin kaffella!  Pihallemme on asettunut eka kerran naakka. Sillä on varmaan pesä jossain lähellä. Se käy juomassa vettä suihkulähteestämme ja se taisi syödä valitettavasti sammakon kudut ja pienet poikasten alut lammikostamme! Se käy myös noukkimassa lintulaudalta pudonneet talviset jyvät. Uusi lähituttavuus. Pihallamme näin myös tänä keväänä upean täysin punaisen linnun omenapuun alaoksilla, en ehtinyt katsoa tarkemmin katsomaan, oliko se punavarpunen vai taviokuurna. Sen laulu oli upeaa kuultavaa, joten luulen, että se oli taviokuurna. Lintulaudalla vieraili myös punatulkku, onhan se komea lintu!  Pihalla on ollut myös usein punakylkirastas. Välillä se penkoo kukkapenkkejä, kun atsii syötävää. - Ha...

Luontomietteitä

Kuva
Nyt kun kovasti ihmetellään, miksei meillä ole leivosia tai kottaraisia tai pääskyjä. Siihen on selitys. Pelloilla ei ole enää lehmiä ja eikä niiden lantakasoja, joissa monet ötököt ja mönkijät kehittyivät. Ennen pienet kasat pelloilla olivat hyttysille ja monille toukille oivallisia kehityspaikkoja, ja linnut saivat ruokaa. En ole vuosiin enää nähnyt kottaraisparvia, tietysti yksi syy on se, että etelä-Euroopassa niitä pyydystetään jopa verkoilla. - Mieheni kanssa olimme joskus Genovassa ja kun kävelimme vanhassa kaupungissa, näimme ravintolan mainoksen, jossa tarjoiltiin kottaraisia! Emme menneet syömään kottaraisfileitä.  En ole pitkään aikaan kuullut leivosen liverrystäkään, joka oli mukava kevään merkki aikoinaan. Maalaiskotimme sähkölangoilla istuskeli isot määrät haarapääskyjä aikoinaan. Niiden liverrys oli mukavaa iltamusiikkia. Mutta meillä olikin paljon kärpäsiä linnuille ruuaksi. Lehmien ansiosta kärpäsetkin lisääntyivät ja linnut saivat ruokaa.  Luonnon palauttamis...

Toukokuu

Kuva
Tämä viikko on ollut normaalia lämpimämpi. Tänään oli jo lähes + 20 C! Olimme koko päivän ulkona. ensin omassa puutarhassa kaupungissa ja sitten mökillä. Aamupäivällä bongasin kuusi Hornettia tai Hawkia taivaalta, vai lienevät olleet Naton koneita. Eilen näin ekan pääskysen, räystäspääskyn kotipihalta taivaalle tiiraillessani.  Mökillä tuttu västäräkki tulee aina tervehtimään iloisesti sirkuttaen. Sitten lahdellemme oli tullut joutsenpari. Komeita olivat. Pellolla joutsenia oli noin 40 kpl. Sitten näin mökillä kävelyllä kaulushaikaran, jota luulin ensin kotkaksi. Tiltaltti laulaa mökkiniemen koivulehdossamme. Näin myös komean sisiliskon. Rannalta seurasimme telkkien kevätmenoja, kun kaksi telkkää taisteli yhdestä naaraasta. Kovaa menoa!

Kevät keikahdellen tulevi

Kuva
 24.4.2023 Kevät heittää joka vuosi kuperkeikkaa! Hupsista heijaa!  Viikon aikana on ilma muuttunut todella lämpimästä kylmään. Ajelimme taas Vuokattiin ja kuinka ollakkaan, siellä oli mahtavat aurinkoiset hiihtokelit. Kun yöllä oli pakkasta jopa -10C, aamuisin jäälatu rannassa oli hyvä hiihtää. Olihan se kokemus vetää kymppiä aamulla klo 8 auringonpaisteessa, kun peipposet laulelivat koko ajan metsässä ja joutsenet huutelivat ja uiskentelivat sulassa virrassa ladun lähellä. Iltapäivisin lämpö pehmensi latuja ja luisto ei ollut enää hyvä, vaikka ladut oolivatkin kunnossa.  Muita luontohavaintoja matkan varrelta. Paljon joutsenia pelloilla, myös kurkia. Ensimmäiset isokuovit lumella. Samoin paljon töyhtöhyyppiä lumella. Ne todennäköisesti nappailivat hyönteisiä, jotka nousevat lumesta auringonpaisteessa? 

Kevät tulee hitaasti

Kuva
Lunta on tänä vuonna paljon enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan. Katsoin vuosi sitten otettuja kuviani, niin eron huomaa hyvin. Krookukset kukkivat jo, leskenlehti oli jo kukassa, tänä vuonna ei. Krookukset hieman yrittävät kyllä pilkistää maasta, mutta pientä on nousu. Näin kuitenkin kevään ekat isolokit rannalta. Ja joku vielä hiihti jäällä koiriensa kanssa! Rohkelikko! 19.4.2023 Tänään kuulin taas peipposen viserryksen ja näin selkälokkeja. Punarinta pyörähtelee pihamme pensasaidassa.